Será que nunca dejo de soñar

Suomi-voimaa!

Moi pitkästä aikaa ja anteeksi blogin pienestä unohduksesta! 

Lomanvietto on sujunut rauhallisesti kavereiden, perheen, polttavan auringon ja rennon ja hyvän fiiliksen kanssa. Tästä syystä  varmaan blogin kirjoittelu on jäänyt vähäiselle - kirjoitusten sisältö on aina sama: uima-allasta ja kavereita. Noh, tälläistä tämä on, täytyy kestää! ;)

Viime viikkoihin on kuulunut pari pikkumatkaa, ensin Santiagon "lomakohteeseen" Las Termasiin ja eilen Tucumániin. Las Termasiin päädyin suomalaisen Vilman toimesta, kun hänen perheensä viettää siellä aikaa siellä asustavien sukulaisten kanssa. Minä sain kunnian päästä viettämään viikonlopun Termasissa mahtavassa seurassa. Matkustin ihan itse bussilla tunnin matkan paikan päälle asti, vaikka aluksi en meinannut päästä matkaan ihan vain siitä syystä, etten olettanut, ettei bussini tulisikaan pysähtymään luvatulla laiturilla (jos sanotaan, että bussisi tulee laiturille 18, se mitä luultavimmin tulee laiturille 4...). Viikonloppu sujui syödessä, höpöttäessä, juhliessa ja Las Termasiin tutustuessa. Pääsin itsekin kokemaan vihdoinkin tämän suomen kielen nykyisen vaikeuden - aina muutaman hetken välein vaihdettiin Vilman kanssa kieltä suomesta espanjaan, koska oikeita sanoja ei vain löytynyt. Oli ihana nähdä, kiitos vielä kerran!

Eilen lähdettiin perheen kanssa viereisen provinssin pääkaupunkiin eli San Miguel de Tucumániin lounastamaan sukulaisten kanssa ja käymään ostoskeskuksessa - sellaista ihanuutta kun ei Santiago queridosta löydy. Keskustaan asti ei vielä päästy, mutta enköhän pääse sinnekin, kun menen taas Vilmaa tapaamaan!

Tällä viikolla tapahtuu vihdoin jotain kaaauan odotettua, eli lähdetään perheen kanssa kesälomille. Matkakohteiksi valikoituivat Brasilia ja Buenos Aires. Kunhan pääsen takaisin kotiin, lupaan kertoa ja näyttää kaiken! Toivotaan että kaikki sujuu parhaimmalla mahdollisella tavalla ja että matkalla koetaan ikimuistoisia hetkiä. 

Mukavia pakkaspäiviä sinne Suomeen, pusut ja halit kaupanpäällisinä!