Vinkkejä matkaanlähtijöille

Tein paluun myös tänne!

Tiedän, että tällä hetkellä hirveän moni suomalainen nuori odottaa innolla tai kauhulla tai jännityksellä omaa vaihtariksi lähtöään kenties tulevina viikkoina tai kuukausina, tai ehkäpä ensi vuonna. Samassa tilanteessa olin itsekin vuosi sitten, ja ajattelin, että olisi kiva kirjoittaa vähäsen omia kokemuksia ja vinkkejä. Jutut ovat luonnollisesti omasta näkökulmastani kirjotettuja, ja vinkit Argentiinasta saadun kokemukseni mukaan tehtyjä, mutta eivätköhän ne palvele myös muihin maihin lähteviä. 

Täytyy myöntää, että kyllä nyt kelpaisi matkalippu, jossa lukisi kohteena Santiago del Estero, Argentiina. Voi teitä vaihtareita jotka pääsette pian kokeilemaan siipiänne kaukomaille!

 Vähän iskee kateus. Tai no, mietin uudelleen heti tuon lauseen kirjoittamisen jälkeen. Ei, en lähtisi viettämään uudelleen vaihtarivuotta, koska se tarkoittaisi, että en olisi päässyt elämään omaani juuri niin kuin sain sen elää. 

Mutta nyt varsinaiseen asiaan!

Tuliaiset

Itse vein Argentiinaan tuliaiseksi:

- Paketin Fazerin sinisiä kohvehteja

-Pari suklaapatukkaa

- Kaksi pientä pussia ja pienen askin salmiakkia 

- Pussin Angry Birds-karkkeja

- Finlandia-kirjan, eli espanjankielisen Suomesta kertovan kirjan. (En vienyt kuvassa vasemmalla näkyvää, vaan Muumi-kirjan alta pilkottavan kirjan, joka oli ihana visuaalisesti ja yleisesti todella hyvä sisällöltään.)

- Jäniksen vuosi-kirjan espanjaksi. Arto Paasilinnan kuuluisaa romaania meille suositeltiin kirjakaupassa, ja ainakin host-äitini tykkäsi siitä kovasti.
- Muumi-sananlaskukirjan englanniksi.

- Aarikan kaulakorun host-äidille.

- Nomination-rannekorun siskolle, mihin olin ostanut M-kirjaimen ja Suomen lipun.

- Pari joulukoristetta, jotka annoin tietenkin joulukuuseen.

- Suomen tiekartan. Oli ihan kiva ekana päivänä tutkailla, mutta myöhemmin sille ei ollut mitään käyttöä ja lensi kyllä roskiin...

- Marimekon serviettejä

- Erilaisia Suomesta ja Helsingistä kertovia espanjan- ja englanninkielisiä esitteitä. Erityisesti Tilastokeskuksen Suomi lukuina-esite oli hyödyllinen nippelitietoja kerrottaessa!

- Pieni hirvi-pehmolelun Suomipaita päällään, jäi host-siskolle.

- Suomen muotoisia avaimenperiä, lahjoitin parhaille kavereille lähtiessäni. 

- Suomen lipun, poseerasin muutamaan otteeseen sen kanssa eri paikoissa ja jätin sen lähtiessä perheelle.

- Muumi-kortteja/palapelejä. Eli siis palapelinä myytävä postikortti, johon kirjoitetaan, se hajotetaan kirjekuoriin ja saaja kokoaa kortin saadakseen viestin luettua. Annoin parhaille kavereille.

Olin oikein tyytyväinen hankkimiini tuliaisiin!

 Olisin ehkä voinut tuoda hiukan enemmän esimerkiksi Fazerin suklaata, se nimittäin teki kauppansa todella hyvin. 

Salmiakkia ei kukaan alkukokeiluiden jälkeen halunnut syödä, enkä minäkään siitä välitä. Sitä olisi siis voinut olla vähemmän minun kohdallani.
Muumi-sananlaskukirjaa kukaan ei tainnut lukea, edes minä.

Suomen kartan oisin voinut jättää hankkimatta, en itse asiassa edes tiedä miksi minulla oli se mukana. 

Joitain pikkujuttuja, pieniä muistoja olisi voinut viedä enemmänkin, sillä vaikka ne jäisivätkin laatikoiden pohjalle siellä lojumaan, viimeisinä päivinä ne on kiva antaa läheisille vaikka pienten kirjeiden kera. 

Olisin myös voinut ostaa esimerkiksi hapankorppua tai näkkileipää, mutta toisaalta, sain alkukuukausina sitä Suomesta postilla joten kaikki saivat sitä maistaa.

Koulumuistiinpanot kolmantena Argentiinapäivänä. Ei ollut ihan vielä talousmatematiikka hallussa. "eiku mitä en mä tajua"

Espanjan taidot

Lähdin Argentiinaan kolmen espanjan lukiokurssin jälkeen, ja hieman pientä itseharjoittelua tehneenä. Pystyin ennen lähtöä keskustelemaan perheeni kanssa sanakirjan avulla, osasin taivuttaa ison kasan verbejä ja olin opetellut jo valmiiksi Argentiinan aksentin salaperäisyyksiä. Saavuttuani Santiagoon yllätyin ensinnäkin paikallisesta murteesta. Se poikkeaa tosi paljon Argentiinan yleisestä aksentista!

Olin ehkä ensimmäisen kuukauden ajan toooodella ulapalla ymmärtämisen suhteen - jouduin pyytämään lauseiden toistamista koko ajan ja moneen kertaan, mutta olin kuitenkin hyvin kykeneväinen keskustelemaan. Mukanani tiiviisti kulkeneesta sanakirjastani vitsailtiin usein, mutta se opetti minulle paljon ja toki auttoi keskustelussa. Pläräily oli hidasta, joten nykyaikaistin tapojani ja latasin kännykkään hyvän sanakirjan, jossa esimerkiksi verbeille on jokaiselle kattava taivutustaulukko. 

Käytin englantia ensimmäisinä viikkoina vasta silloin, kun en ymmärtänyt viidennellä toistamiskerralla, mitä minulle sanottiin. 

Noin kuukauden jälkeen ymmärsin jo keskusteluita, olin jo oppinut hyvin Santiagon aksentin enkä enää missään tilanteissa käyttänyt englantia. Vaikeuksia tuotti ehkä pisimmälle artikkelien käyttö, persoona- ja demonstratiivipronominit ja muutamat verbit. Esimerkiksi  Suomessa espanjantunneilla en millään oppinut niitä verbejä, joissa oli perässä "se", esimerkiksi quedarse (=jäädä). Opin tämänkin kyllä ensimmäisinä kuukausina. Luulisin että noin 5 kuukauden jälkeen espanjani oli sellaisella tasolla, että olin siihen jo todella tyytyväinen. 

Kivointa oli ehkä oppia kaikkia santiagolaisia "slangi"sanoja, ja toki oli yleisesti mahtavaa oppia uusi kieli sujuvaksi! Vaikka Santiagon espanja eroaakin paljon kaikesta muusta, pystyn kommunikoimaan aivan vaivattomasti kaikkien espanjankielisten kanssa. Nimimerkillä, kävin taannoisissa Tall Ship Racesissa juttelemassa meksikolaisten merimiesten kanssa, aiheena laivan kiinnitysköydet. 

Vinkkailen siis:

- Kannattaa opetella niin paljon kuin vain ehtiää, mutta muista, ettei maailma ihan oikeasti kaadu siihen, jos et osaa. Ehdit vuodessa aivan satavarmasti oppia.

- Älä yhtään pelkää kysyä, jos et ymmärrä. Ikävämpää on esittää ymmärtävänsä, kun kakistaa se "anteeksi, en ymmärtänyt"-kysymys suusta kuudennen kerran. Myönnettäköön, että itse tein tuotakin, mutta juuri siksi neuvonkin pois tästä 'paheesta'! 

- Vaikka olisikin helpompaa puhua vain englantia esimerkiksi muiden vaihtareiden tai vaikkapa perheen kanssa, vaihda espanjaan heti kun se on mahdollista. Lupaan, että kielitaito nousee kohisten heti kun uskallat päästää englannista irti. 

- Anna muiden korjata virheitäsi, itse asiassa, pyydä, että virheesi korjataan. Kotona tein alussa selväksi, että haluan tietää, jos teen virheitä. Kavereille piti usein sanoa erikseen, että hei, auta jos tulee virheitä. Vaikka mullekin oli välillä vähän ärsyttävää, että korjailtiin, auttoi se kuitenkin paljon.

Parhaat suomalaiset kaverini ilahduttivat minua kuvalla, jossa olivat löytäneet silloisen olinpaikkani kartalta.

Yhteydenpito

Monia mietityttää yhteydenpidon määrä Suomeen. Mielestäni oma määräni oli oikein hyvä. Skypetin joskus kerran viikossa, joskus kolmen kuukauden välein milloin kenenkin kanssa. Olen kuullut monilta, että vanhempien kanssa sovitut "puhutaan joka sunnuntai klo 17 Skypessä"-ajat eivät kannata, sillä ne estävät uuden elämän etenemistä. Itse tykkäsin puhua jos oli huolia tai jotain muuta kerrottavaa, tai silloin kun vain huvitti.

Whatsapp oli taas kovemmalla käytöllä. Olin luultavasti päivittäin jossain yhteydessä johonkin Suomessa. Välillä tosin meni esimerkiksi pari viikkoa, etten jutellut perheenjäsenteni kanssa, mutta kavereiden ryhmään kyllä tuli laitettua viestejä. Ehkä tätä yhteydenpitoa rajoitti se, että pääsin nettiin vain paikoissa, joissa oli langaton netti. Olin päättänyt, etten käytä iPhoneani siellä, vaan käytin siellä soitteluun yms muuhun pakolliseen jotain vanhaa puhelinta. Netittömyys ärsytti oikeastaan sen takia, että kaikki argentiinalaiset kaverini käyttivät Whatsappia päivittäiseen kommunikointiin, ja olisi ollut kiva jutella heidänkin kanssaan muuallakin kuin kotona. Ehkä oli kuitenkin ihan hyvä, etten hankkinut kännykkääni nettiä, sillä näin kiusaus viettää päivät suomiväen kanssa jutellen oli poissa. 

Monien jännittämä joulu meni itse asiassa aika helposti. Pyysin vähän ennen joulua kotiväeltä, että rajoittaisivat joulufiilisten jakoa minulle, ettei tulisi kova ikävä. Skypetimme yhdessä argentiinalaisen perheeni kanssa Suomeen aattona ja lähetimme jouluntoivotukset - ja pulahdettiin sitten uima-altaaseen. 

Muuta

- Matkusta niin paljon kuin ikinä pystyt! Itse olen tosi iloinen että pääsin tutustumaan niin lukuisiin hienoihin paikkoihin. Argentiina on upea maa monipuolisuutensa vuoksi. Oikeastaan ainoa, mitä minulta jäi näkemättä oli eteläpuolisko, eli jäätikkö ja Bariloche.

- Ole varovainen. Ulkomaalaisena jää harvemmin huomiolta paitsi, mutta maalaisjärjellä pääsee todella pitkälle. Vaikka huutelijat eivät usein teekään mitään sen suurempaa, ei kannata lähteä vastailemaan. Yksin ei kannata liikkua ainakaan pimeän aikaan tai hiljaisilla seuduilla (olin itse uhkarohkea tämän suhteen mutta mitään ei tapahtunut).

- Heittäydy! Hulluimmalta kuulostavat ideat osoittautuivat aina hauskimmiksi. 

- Älä pelkää esimerkiksi perheen vaihtamista. Monien vuosi pelastui perheenvaihdolla. Jos siltä tuntuu, on aivan sallittua lähteä uuteen perheeseen.

- Ole tarkkana järjestön kanssa. Vaihtelee huomattavasti paikan, järjestön ja paikallisosaston mukaan, mutta yleisesti ei ole suositeltavaa laittaa hurjimpia biletyskuvia järjestön silmien alle. Kannattaa tunnustella vähän, miltä tyypit vaikuttavat, ja käyttäytyä sen mukaan.

- Ja viimeisenä...

NAUTI!

Lentokentällä lähtiessä 23.8.2012

Lentokentällä palatessa 17.6.2013.

PS. Jos ruudun toiselta puolelta löytyy joku, jota kiinnostaa jutella enemmänkin kanssani esimerkiksi Argentiinaan tai vaihtariuteen liittyen, otan kaikki yhteydenotot ilolla vastaan! Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen eveliina-l@hotmail.com , ja Kik-viestipalvelussa minut saa kiinni nimellä eveliinal . Myös blogieni kautta mut saa tavoitettua. 

Calle 13 - La Vuelta Al Mundo

No te va gustar - Tan Lejos