Matkakertomukset jatkuvat!
Buenos Airesista matkustimme mukavan yöbussin etupenkeillä n. 10 tuntia Córdobaan. Córdoba, joka on yksi suurimmista kaupungeista täällä Argentiinassa, valikoitui reitillemme, sillä siellä opiskelee tätä nykyä monta kaveriani Santiagosta. Yliopiston läsnäolon kyllä tunsi, yliopistoalueen läheisyydessä kun oli hyvät bileet jokaisena viikonpäivänä!
Sain heti alkuun pikku kulttuurishokin ja palautuksen argentiinalaiseen elämäntyyliin. Kas näin: kaverini piti tulla moikkaamaan meitä nopeasti yhdeltä, mutta pääsi lopulta paikalle vasta lähempänä kolmea, mikä on sinänsä täysin normaalia täällä. On vaan ollut yllättävän hermojaraastavaa parin Suomi-vuoden jälkeen totutella taas täkäläisiin tapoihin, pitämättömiin lupauksiin ja myöhästelyyn. Silloin pari vuotta sitten nämä asiat hoituivat itseltäni nimittäin ihan rutiinilla!
Joka tapauksessa Córdobassa vietettyjen parin päivän aikana tapasimme joitain kavereitani sekä vietimme aikaa myös siellä asuvan suomalaisen Pinjan kanssa. Kaupunki itsessään ei tarjoa mitään huikeita elämyksiä turisteille ja sen keskusta-alue on nopeasti kävelty läpi, joten keskityimme syömiseen ja tapaamisiin. Eniten pidimme ehkä puistoista ja yliopistoalueella kävelystä, se on nimittäin valtava!
Córdoban päivät olivat kyllä yhdessä mielessä ikimuistoisia. Ensimmäisenä aamuna siellä heräsin, katsoin puhelintani ja näin sähköpostin, jonka sisältö oli tiivistettynä seuraava: sinulle on myönnetty opiskelupaikka. Huh, kyseessä oli ehkä elämäni tunteikkain aamu! Tiedon piti alunperin tulla vasta heinäkuun alussa, joten yllätyin perinpohjin, enkä todellakaan voinut uskoa asiaa, ennen kuin isäni varmisti asian yliopistolta Suomessa. Niin siinä sitten kävi, että minusta tulee luokanopettaja ja oululainen! Olen todella onnellinen; pääsin 19 muun ihmisen kanssa sisään opiskelemaan unelmieni alaa, vieläpä kansainvälisessä koulutusohjelmassa. Oulun yliopiston Intercultural Teacher Education ohjelma on ollut unelmani jo parin vuoden ajan. Jee! Tuona iltana päätimme siis heittää päivittäisen ruokabudjettimme hetkeksi sivuun ja syödä Córdoban parhaaksi arvioidussa ravintolassa Sibariksessa kunnon juhlaillallisen tuoreiden yliopistopaikkojemme kunniaksi. Kannatti!
Córdobassa huomasimme toistamiseen yhden jutun, jossa matkasuunnittelumme epäonnistui vähän. Luulimme olevamme fiksuja, kun varasimme kaikki bussimatkat yötä vasten, jotta säästäisimme muutaman hotelliyön ja tunteja kohteessa. On kuitenkin osoittautunut aika raskaaksi jättää hotellihuone n. klo 10 aamulla ja pyöriä sen jälkeen keskiyöhön asti kaupunkia ympäri tappaen aikaa. Täällä kun olemme tottuneet nukkumaan parit pikku päikkärit päivän ja illan aikana (johtuen paljosta kävelystä ja esim.myöhäisistä illallisista), joten on outoa viettää päivä ilman "tukikohtaa". Matkustuspäivinä olemme onneksi saaneet jättää rinkat hotellille, joten niitä ei ole tarvinnut kantaa mukana. Ainakin nopea nukahtaminen on taattu bussissa!
Eilen saavuimme Córdobasta 5 tuntia pohjoisempaan, ja täällä ollaan, 'kotikaupungissani' Santiago del Esterossa! On jännää olla täällä, mutta siitä lisää ensi kerralla.
Kuulemiin!
Eve
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti